Sähly eli salibandy on mailapeli, joka on saanut alkunsa Ruotsista jo 60-luvun puolella, mutta Suomeen se rantautui 80-luvun puolivälin kieppeillä. Salibandysta tulee ensi näkemältä mieleen jääkiekko, katukiekko ja jääpallo, mutta sitä pelataan sisällä eikä sen kummallisempia varusteita tarvita kuin maila ja pallo. Nimi salibandy tulee Ruotsin sanasta bandy ja usein kuuleekin salibandya kutsuttavan sählyksi. Ihan väärässä ei olla, sillä lajit eroavat vain säännöistä ja bandya pelataan enemmän sarjatasolla sählyn ollessa kuntoilu- ja leikkimielessä pelattava muunnos.
Suomeen salibandyn liitto on siis perustettu jo 80-luvulla ja seikasta tekee erikoisen se, että liitto perustettiin ennen kuin ensimmäistäkään virallista bandypeliä oli edes pelattu. Tästä syyskuun 23. päivästä muutama päivä eteenpäin ja Suomi pelasi ensimmäisen maaottelunsa lajin kunkkua Ruotsia vastaan ja hävisi kuin Haminan akat 13-1. Seuraavana vuonna miehet aloittivat pelaamisen kansallisella tasolla kymmenellä joukkueella alun kolmen joukkueen sijaan ja naiset ryhtyivät samaan saaden kasaan 7 joukkuetta vuonna 1989.
Tänä päivänä salibandya voidaankin pitää Suomen toiseksi suosituimpana palloilulajina, vain jalkapallo kirii ohi saaden enemmän harrastajia. SLU:n tekemän tutkimuksen mukaan salibandyn harrastajia oli jo kuutisen vuotta sitten noin 345000 joten tänä päivänä niitä on jo varmaan paljon enemmän. Jos lasketaan pelkästään lisenssipelaajat, on salibandy neljänneksi suosituin laji. Salibandya kehittää ja valvoo Suomen Salibandyliitto, joka siis perustettiin 1985. Seuroja löytyy noin 850 ympäri Suomen, joissa pelaa 45 000 pelaajaa lisensseillä ja joukkueitakin on reilu 2200 joka tekee noin 2,5 joukkuetta per jäsenseura. Sekä miesten että naisten korkein sarjataso on nimeltään Bandyliiga. Miehillä löytyy divisioonajoukkueita sarjatasolla kuudenteen divisioonaan asti ja naisilla neljään. Myös junioritoiminta on hyvin aktiivista ja alle 19-vuotiailla on tytöillä ja pojilla on omat edustusmaajoukkueet.
